Pyaar kiya to darna kya (Mughal-e-Azam)

Moguliaika (1526–1707) ja etenkin avarakatseisuudestaan tunnetun keisari Akbarin hallintokausi (1556–1605) ovat olleet elokuvantekijöiden suosiossa. Tähän aikaan sijoittuu myös historiallisista elokuvista kuuluisin, Mughal-e-Azam (Suurin moguli) vuodelta 1960. Elokuva oli siihenastisista kallein; sen tekoon käytettiin yli 15 vuotta, missä ajassa koko näyttelijäkaarti ehdittiin vaihtaa. Elokuva oli suuri myyntimenestys, jonka suosion vasta Sholay ylitti vuonna 1975.

1940–60-luvuilla tehtiin nykyistä enemmän historiallisia elokuvia. Yleensä nämä sijoittuivat muslimidynastioiden aikaan. Brittiläisen Intian jako Intiaan ja Pakistaniin loi tarpeen käsitellä muslimi-identiteettiä hinduenemmistöisessä maassa. Jaon aiheuttama trauma, ihmisryhmien keskinäinen epäluulo ja yleinen jännittyneisyys säilyivät vuosia tuskallisten tapahtumien jälkeen. Sensuurin vuoksi ”yhteisöllisiä” (communal) aiheita ei voinut elokuvissa käsitellä. Ilmapiiriä kuvaa sekin, että jaosta 60-luvulle asti monet musliminäyttelijät omaksuivat itselleen hindunimen (kuuluisimpia näistä Dilip Kumar, Meena Kumari, Madhubala).

Tässä asenneympäristössä historialliset elokuvat tarjosivat turvallisen tavan käsitellä muslimien asemaan Intiassa. Elokuvat eivät välttämättä mitenkään erityisesti käsittele muslimien ja hindujen suhteita vaan lähinnä ankkuroivat muslimit osaksi Intian historiaa ja kulttuuria. Muslimit esitetään positiivisessa valossa, intialaisen kulttuurin rikastuttajina. Historialliset elokuvat eivät pyri kuvaamaan todellisia tapahtumia vaan hyödyntävät vapaasti kansanperinnettä ja legendoja.

Legendaa hyödyntää myös Mughal-e-Azam, joka kertoo prinssi Salimin (Dilip Kumar) ja tanssityttö Anarkalin (Madhubala) rakkaustarinan. Ei tiedetä, onko tarinalla historiallista taustaa, mutta se esiintyy myös monissa aikaisemmissa näytelmissä ja elokuvissa.

Kääntämämme laulu on yksi Bollywood-elokuvan historian kuuluisimpia. Siinä Anarkali tunnustaa julkisesti rakkautensa Salimiin (myöhemmin keisari Jahangir) ja uhmaa näin keisari Akbaria – dramaattisin seurauksin. Laulua edeltää Madhubalan kathak-tyylinen taidokas tanssiesitys. Vaikka elokuva on mustavalkoinen, sen keskeiset kohtaukset – kuten tämä laulukohtaus – kuvattiin värillisinä uuden tekniikan tullessa saataville.

säv. Naushad
san. Shakeel Badayuni
laulu: Lata Mangeshkar

insān kisī se duniyā meṅ ek bār muḥabbat kartā hai is dard ko lekar jītā hai is dard ko lekar martā hai	Maailmassa ihminen rakastaa jotakuta vain kerran. Tämän kivun kanssa hän elää, tämän kivun kanssa hän kuolee.
pyār kiyā to ḍarnā kyā pyār kiyā koī corī nahīṅ kī chup-chup āheṅ bharnā kyā jab pyār kiyā to daṛnā kyā	Rakastuin, siis miksi pelätä? Rakastuin, en tehnyt rikosta, miksi siis huokailisin salassa? Kun kerran rakastuin, miksi siis pelätä?
āj kaheṅge dil kā fasānā jān bhī le le cāhe zamānā maut vahī jo duniyā dekhe ghuṭ-ghuṭ kar yūṅ marnā kyā jab pyār kiyā to daṛnā kyā	Tänään kerron sydämen tarinan vaikka maailma veisi elämäni. Kuolema on se mitä maailma saa nähdä, miksi kitua kuoliaaksi ilman syytä? Kun kerran rakastuin, miksi siis pelätä?
unkī tamannā dil meṅ rahegī śama’ isī maḥfil meṅ rahegī iśq meṅ jīnā iśq meṅ marnā aur hameṅ ab karnā kyā jab pyār kiyā to daṛnā kyā	Hänen kaipuunsa pysyy sydämessäni, kynttilä jatkaa palamistaan tässä illanvietossa. Elää rakastaen, kuolla rakastaen, mitä muuta voisin nyt tehdä? Kun kerran rakastuin, miksi siis pelätä?
chup nā sakegā iśq hamārā cāroṅ taraf haiṅ unkā nazārā pardā nahīṅ jab koī khudā se bandoṅ se pardā karnā kyā jab pyār kiyā to daṛnā kyā	Rakkautemme ei voi pysyä salassa, sen kuvajainen on kaikissa suunnissa. Kun Jumalalta ei voi mitään verhota, miksi verhota ihmisiltä? Kun kerran rakastuin, miksi siis pelätä?