Bollywood-elokuvien kieli – huomioita hindistä ja urdusta

Bollywood-elokuvat määritellään usein hindinkielisiksi. Mutta mikä oikein on kieli, joka nykyisin tunnetaan nimellä hindi? Ja onko Bollywood-elokuvien kieli - ja samalla kääntämiemme laulujen kieli - tosiaan samaa kieltä kuin esim. sanomalehtien hindi?

Nykyhindi tai standardihindi on itse asiassa melko uusi ilmiö Intian kielten joukossa ja sen kehitys liittyy läheisesti intialaisen nationalismin kehitykseen, joka alkoi 1800-luvulla. Kielillä, jotka tunnetaan nykyisin hindin murteina (braj, avadhi, bhojpuri, rajasthani), on taas pitkä historia kirjakielinä. Monet näistä kielistä eroavat standardihindistä melko paljon ja joillekin (esim. rajasthani) onkin haettu itsenäisen virallisen kielen asemaa. Keskushallituksen kannalta kielten luokittelu hindin murteiksi on kuitenkin kannattavampaa: mitä enemmän hindin puhujia laskennallisesti on, sitä helpompaa on kielen aseman vakiinnuttaminen maan ykköskieleksi (pyrkimys, jota etenkin Etelä-Intiassa vastustetaan kiihkeästi).

Yllämainittuja murteita enemmän nykyhindin historia ja kielelliset piirteet kietoutuvat yhteen urdun kanssa, joka puolestaan lasketaan useinmiten omaksi kielekseen. Kieliä kirjoitetaan eri aakkosilla: hindiä sanskrit-aakkosten pohjalta kehitetyllä devanagarilla ja urdua laajennetulla persialaisella aakkostolla. Kielet eriytyivät kuitenkin toisistaan vasta 1800-luvulla, jolloin pohjoisen Intian (Hindustan) ja Dekkanin ylängön urbaaneissa keskuksissa puhuttiin kieltä, jota joskus nimitetään hindustaniksi. Yhtä lailla tuo kieli tunnettiin nimellä urdu. Kyseistä kieltä kirjoitettiin persialaisilla aakkosilla ja se perustui kotoperäiselle intialaisille kieliopille mutta sisälsi runsaasti lainasanoja persiasta ja arabiasta.

Brittiläisen siirtomaahallinnon tarve luokitella Intian asukkaat, usein ensisijaisesti uskonnon perusteella, loi pohjan erilaisten ryhmäidentiteettien kehittymisellä ja myöhemmin nationalismille. Varsinkin hindu- ja muslimi-ideologien tarve luoda selkeä identiteetti johtivat myös urdun (hindustanin) jakamiseen. 1800-luvulle asti sekä hindut että muslimit olivat puhuneet urdua, mutta nyt sen kirjoittamiseen käytetty persialainen aakkosto muodostui hinduille ongelmaksi. Vastentahtoisuutta urdun käyttöä kohtaan lisäsi myös se, että kielen kehitys aina 1200-luvulta lähtien oli liittynyt nimenomaan muslimien keskeisiin instituutioihin (hovit, hallinto, suufipyhäköt, islamilaiset koulut). Hinduidentiteettiin sopivaa kieltä halajavat tahot alkoivat kirjoittaa urdua (hindustania) devanagari-kirjaimistolla ja puhdistaa kieltä arabialaisista ja persialaisista lainasanoista korvaten niitä sanskritista johdetuilla. Tämä kieli sai nimen (standardi)hindi.

Kielten eriytyminen sai lisää pontta, kun brittiläinen Intia ja itsenäisyytensä säilyttäneet kuningaskunnat jaettiin Intian ja Pakistanin valtioiksi 1947. Muslimeille kotimaaksi muokattu Pakistan omaksui urdun viralliseksi kieleksi ja siihen lisättiin tietoisesti arabialaisia lainasanoja kotoperäisten intialaisten sanojen tilalle. Hinduenemmistöisessä, mutta (ainakin teoriassa) sekulaarissa, Intiassa hindiä taas on kehitetty yhä enemmän sanskritisoituneeseen suuntaan. Kielten nykytilannetta voitaisiin ehkä havainnollistaa jana-metaforan avulla. Janan päissä ovat tietoisesti luotu ”puhdas urdu” ja ”puhdas hindi” – kieliopiltaan yksi ja sama kieli, mutta sanastonsa perusteella hyvinkin kaukana toisistaan. Nämä ääripäät edustavat virallisissa yhteyksissä (esim. sanomalehti) käytettyä kieltä. Puhekielen ”arki-hindi” ja ”-urdu” löytyvät kuitenkin jostain janan keskivaiheilta ja ovat suurelta osin päällekkäisiä. Puhekielen tasolla hindin ja urdun välistä rajaa on oikeastaan mahdotonta vetää ja kielten puhujat ymmärtävät toisiaan ongelmitta. Jos kuitenkin liikutaan janalla sivusuunnassa kohti jompaakumpaa ääripäätä, ymmärtäminen käy yhä työläämmäksi.

Bollywood-elokuvien* kieli oli alkuaan urduvoittoista puhekieltä. Urdua pidetään yleisesti ”makeana” eli runollisena kielenä, joka sopii ”kovaa” hindiä paremmin rakkaudesta puhumiseen. Urdun menetettyä asemansa sivistyksen kielenä sen opetus lakkautettiin ja kaupunkilaisen sivistyneistönkin urdun osaaminen rappeutui. Niinpä aikaa myöten myös elokuvien kieli on muuttunut enemmän hindin suuntaan. Myös katsojakunnassa tapahtuneet muutokset (ylä- ja keskiluokasta työläisiin ja taas takaisin keskiluokkaan) ovat vaikuttaneet elokuvien kieleen. Urdunkielisiä ilmaisuja käytetään elokuvissa kuitenkin yhä niinkin paljon, että Bollywoodia kutsutaan joskus urdun viimeiseksi turvasatamaksi Intiassa. Näkemys on kuitenkin suuresti liioiteltu sillä kyse on yleensä yksittäisten sanojen käytöstä; selkeästi urdunkielistä dialogia käytetään oikeastaan vain historiallisissa elokuvissa.

Kuten elokuvien kieli yleensä, myös laulujen kieli on muuttunut huomattavasti sitten 50-luvun, jolloin lyriikoihin haettiin innoitusta urdurunoudesta. Laululyriikoiden yksinkertaistumiseen vaikutti suuresti myös elokuvien yleisössä 70-luvulla tapahtunut muutos, jonka myötä rytmikäs musiikki nousi sanoituksia tärkeämpään asemaan. Myös nykyelokuvien näyttävissä tanssikohtauksissa musiikki on sanoja tärkeämpää ja lyriikat ovatkin usein aika kaavamaisia.

Kirjoitusjärjestelmien erilaisuudesta johtuen hindin ja urdun translitteraatiot eroavat hiukan toisistaan. Blogissa olemme käyttäneet urdun konventioita, jos laulu on sanastoltaan selvästi urdupainotteinen tai sen kirjoittaja tunnetaan urdurunoilijana. Muussa tapauksessa oletamme kielen olevan hindiä. Jatkossa saamme toivottavasti käännettyä vertailun vuoksi myös jonkun hindin murteella (braj, avadhi tms.) olevan elokuvalaulun.

* "Bollywood-elokuva" ymmärrettynä tässä laajassa merkityksessä käsittämään myös ennen 70-lukua tehdyt, kaupalliset "hindi"elokuvat. Tästä määrittelystä ehkä lisää myöhemmin...